Nils-Aslak Valkeapää sai suurimman kunnianosoituksensa eturivin runoilijana vuonna 1991, kun hänelle myönnettiin Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto kirjasta Aurinko, isäni. Hänen runouttaan on käännetty useille kielille. Hänen runouttaan kuvataan luonnonläheiseksi ja aidoksi, ja usein hänen tekstiään pidetään alkuperäiskansojen ajattelun ja maailmankatsomuksen ilmaisuna. Valkeapää julkaisi kaikki runoteoksensa saamen kielellä. Useat niistä odottavat yhä julkaisuaan muilla kielillä. Aurinko, isäni lisäksi keskeisiä teoksia ovat Tuulen tiet ja Maa, äitini.

(Harald Gaski 2014)