Deaivvadeapmi eanadatmálejeddjiin Nils-Aslak Valkeapääin

Beaivváš báitá oarjjil. Mii galgat mohawk-dáiddára Shelley Niro čájáhussii Riddu Riđđu Festiválii Olmmáivákkis. Mun doaladan buori leahtu. 1500 kilomehtera Oslos. Earát biillas ođđet dan botta go mii vuodjit Giehtagierrasa várreguovlluid Suomas. E8 lea fanahuvvon dego ránessilbalágan báddi.

Diibmu lahkonišgoahtá guhtta ja mun galggan doallat rahpanságastallama diibmu čiežas. Suoidnemánu eahket lea gálus, olles geasseilbmi. Jogat, savvonat, jávrrit báitet sevdnjes alihin, ránes juovva ja bávttit, ruonas dego soahki, šoavkat dego sieđga, jeagil, gatna, ruksesruoná daŋas, fiskes jeaggesuoinnit, čuvgesalit albmi. Várit leat jorbadat, eai nu roamši ravddat go mearragáttis, muhto jiehkit hábmen ráhkislaččat duháhiid jagiid mielde. Muoldogeardi lea jur bás láhkái beassan čoahkkanit. Vuollegis, álás dievát šaddet jeaggin jeakki maŋis ja soahkeluhput. Dáppe leat bohccuid johtolatgeainnut Guhttása beahceguolbaniin gitta Ivguvutnii gos leat gahčahagat ja báktehildut rásseduolbbážiiguin. Bohccot leat oamastan juohke dilkkoža. Dieppe deaivvadit golmma našunálstáhtaid rádjemearka, Golddajárgáttis, gos guohtoneatnamat juogaduvvojit njulges rádjemearkkaid mielde.

Mii leat Áillohačča ruovttuguovlluin, ja juste dalle go Ádjámohkki čuovggáhallá go mohkohallá vulos nuorta-davil, de bohciida okta lávlla mu millii. Das lea diehtomielalaš ritma, fámuin ja bisánemiin, smávva lávkkážiiguin ja njuikestallamiiguin. Ja go mii joavdat Davvi álbmogiid guovddážii, Olmmáivákkis, de leat rahpandoalut juo álgán. Go uvssa rabestit, gulan luođi mii bođii gapmui buori diimmu áigi. Lea Ingá-Máret Gaup-Juuso gii juoigá Áillohačča luođi Davás. Diet roamši nuohtat mas leat miestagat, roaŋkke soagit ja boazobálgát skádjet min ovddal.

”Sámekultuvra ii leat diehtán seinniid birra ja danne ii leat heŋgon eallinfilosofiija”[i]. Áillohaš geavaha viesu dego govvan čájehit luonddu- ja dáiddaoainnu gos rájehisvuohta ráđđe, eai gáržžideamit ja ráddjejumit. Dás eai leat viesu njeallje seainni mat ráddjejit, árbevirolaš sámi lávuid ja gođiid ektui, muhto oarjemáilmmi njeallječiegat čuvgenoaidnu máilmmi ipmirdandáhtu vuostá. Diet oaidnu ii šatta heajut ođđaáigásaš viesuin, muhto máilbmi orru vearáskeame. Áigodagat mii lea stivrejuvvon ovttaskasvuođas, sáhttá álgoálbmotfilosofiija ovddastit vejolaš "mun ieš” muddema, ja birrasa billisteames maid industrialisma ja golahanservodat mielddisbuktá, leahkit "gáddju eallinfilosofiija”[ii].

Orrut viesus ferte leamaš boares boazosámiide váivválažžan, dego vázzit garra skuovaiguin ja ii ge dipma gállohiiguin ja čázehiiguin. Sii leat álbmot geat olles eallima leat orron lávuin, čuvvon gávcci jahkeáigodaga ja johtán bohccuiguin. Jurddaš dan garra láhttis dan ektui go duorggaid ja duolji nalde. Ja de vel moskkus sisáibmu, guhppon biebmu ja gavjahádja bivastathája ektui, suovva goikemuorain ja duoldi biergobáhti. Varas gáfehádja, soahkerissit ja duoljit leat dego bálsám. Bidjal vel gaskasoavssi, de dus lea musihkka mii ruošká ja buhtisteaddji suovva. Lávus sáhttet leat buot dagut vuoiŋŋasteapmin.

Kámfernjálgát haksojit. Sálbmalávlun fanahallá, njozet. Urgguid čuojaheapmi ii váillahuvvo obanassiige. Ránes málejuvvon beaŋkkat gižaidit. Dáppe eai leat makkár ge čiŋat masa suddu sáhttá roahkkasit ja durddidit du sielu. Hearvvat ja ruzzelogat gullet furrošeapmái ja jorraleapmái. Dáppe leat lohkamat ja olbmot geat gierdevaččat árpmu vurdet. Mun lean máhccan fas iežan mánnávuođa rohkosvissui mii lea juste nuppe bealde joga gos Riddu Riđđu Festivála dollet ja gos Davvi álbmogiid guovddáš lea. Olmmáivákki rohkosviessu sulastahttá, álás seainnit siste, lestadiánaid rohkosviesuid eará báikkiin Duortnosleagi gierragis sihke suoma ja ruoŧa bealde. Diet lea lestadiánalaš morráneami guovddášguovlu 1800-loguid gaskkamutto rájes ja ovddas guvlui.

Mun in dieđe movt risttalašvuođa ráđđenvuohki lei Áillu mánnávuođaruovttus, muhto árvidan ahte lestadiánalaš oaidnu báinnii joavkku nu go dábálaččat min guovllus. Ipmilbalolašvuohta ja risttalašvuohta lea buriin baháin šaddan min risttalašvuohtan ja ráđđen oskku, kulturovdanbuktima ja eallinoainnu. Juoiggus lei áibbas čielgasit dubmejuvvon, máilmmálaš čállagat, maiddái dánsun ja suohtastallan. Čielggusvuohta, bargu ja várrogasvuohta leat dat alimus árvvut. Váikko nubbái ráhkisvuohta ja ándagassii addin lea adnon árvvus, de goit lestadiánaid birrasiin lea máilmmigovva áiggiid čađa leamaš čáhppes-vielgat, báidnon balolašvuođas ja dubmejumis. ”Mainna lágiin sáhttet sárdneolbmát dubmet? Sii gilvet balu olbmo sivuide ja dahket helveha dáppe eatnan nalde.”[i] Áillohaš hilgu oalát sárdneolbmáid geat dubmeje olbmuid helvehii ja dan ipmila ipmárdusas maid sii ovddastit. Son vel gohčoda sárdneolbmáid doaimma terrorisman, dadjá ahte diet lea birolašvuohta ja ahte dain leat báhkinvuođa mearkkat maid son imaštallá ahte leat go Ipmila dagut.

Risttalašvuohta ferte čuohcan garrasit nuorra Áilui, juoga mii su ain deaddá, vaikko ii hilggo Ipmila. Mun dego oainnán ahte son lei bearraša ja fulkkiid mielde lestadiána čoakkálmasain ja dan stuorra mihcamárčoakkálmasas Ivgobađas. Čoakkálmasat mat dolloje dološ márkandoaluid olis, čohkkeje duháhiid mielde lestadiánaid ja ledje dehálaš deaivvadeamit olles guvlui. Dáppe deaivvadedje olbmot stuora osiin Davvi-Norggas, vuotnaguovlluin, sulluin, meahccegilážiin, Ruoŧa ja Suoma beale olbmot siseatnamis. Dáppe de nagodedje sárdneolbmát mánet ollugiid ja morráneami lihkadusaid. Mun dovddan miellalági mii dego duoldá, boarrásat ja nuorat, liekkusvuohta, ja gulan dan hilljánis messema, measta sárdni kalevalašrytmmain ja dulkojuvvui sámegillii, suomagillii ja dárogillii.

Loahppaáiggiid ballu sajáiduhtto. Bajánčeargun lea ávaštan duopmobeaivvi ja máilmmi loahpa, muhto nu go lohpiduvvon de bibmojuvvojit gáranasčivggat, gaccepažžat, beštorčivggat, állahat ja čuohtegielaš dan almmálaš vánhemis go áigi boahtá.[ii] Áillohaš lea gullan garra sártniid, muhto áigu geahpedit deattu máŋgačuođi jahkásaš risttalašvuođas ja máhcahit sámi ipmiliid. Maŋŋil go girku lea mišuneren ja vuosttildan sámi, vuoiŋŋalaš kulturovdanbuktimiid, eai gávdno šat máŋga rumbbu. Čohkkehusain gávdnojit vel birrasiid 100 rumbbu ja rumbbuid bázahusat, ja maid muhtin ráje govat rumbbuin mat sárgojuvvoje ja dulkojuvvoje 1600- ja 1700-logus, nu ahte lea vejolaš gávdnat gálduid. Daid veahážiid mat vel leat rumbbuin, ja diehtu movt dat geavahuvvoje, de lea addán vissis ipmárdusa movt lei dalle go vel ledje anus beaivválaččat.

Bajánipmil Horagállis, Dearpmis, bajánastá, uhkida heajos dálkki, muhto suddje ja fuolaha maiddái buot buori. Máŋgga láhkai deaivvadeaba Lars Levi Læstadiusa risttalašvuohta sámi mytologiijain ja gielain.[iii] Seammás lea diet riggodat ja govvamáilbmi, main lei dovdomearkan geavahit veardádusaid ja govaid luonddubirrasiin, uhkiduvvon lestadiánalaš gildosis ja eallinvašálaš ságain. Govvavátnivuohta ja biehttaleapmi eallima ivdnásvuođas maid risttalašvuohta doarjjui, orui dego negatiiva duogáš go Áillohaš olles olmmožin vuostálastigođii iežas risttalaš duogáža ja háliidii njuohtat sámi máilmmi garra ivnniiguin.

Dat maid ovdal gohčode sápmelaččaid eanan, álge 1970-jagiid gohčodit Sápmi, okta ođđaáigásaš doaba ja čurvestat rájehis sámi guovlu njealji riikkas. Hans Ragnar Mathisena stuora-sámi kárttat, prentejuvvon 5000 gáhppálaga 1975:s, duođaštit dán ikonalaš molsašumi.[i] Sámi govvadáidda lei dássážii - oanehaččat dadjat - eanas leamaš intimformáhtalaš dáidda. Dáidda atnit badjelasas ja fievrrideami várás, ja maiddái duodjin; biktasat, niibbit, guvssit, nábit, sistebiergasat, tekstiila, muorra ja čoarvi dárkilit hervejuvvon, ornamenterejuvvon ja merkejuvvon. Maŋŋil 1970-jagiid rievddai dađistaga duodji máŋgga láhkai. Dáidda mii lei gullan lagas biirii, galgá de eanet olbmuide. Muorramearkkat galget dál merket eambbo go eaiggátvuođa, dál galget merket olles Sámi. Áillohaš, nugo eará ge sámi dáiddárat geat álggahit iežaset dáiddalašvuođa 1970-logus, váldet vuođu 1900-logu sámi govvadáidagiin ja čikŋadujiin: Johan Turi, Nils Nilsson Skum, Jon Pålsson Fankki, Asa Kitok, John Savio, Per Hætta, Nikolaus Blind, Lars Pirak ja Iver Jåks - namuhit eanemus beakkálmasaid gaskka. Ja namuhit ferte sin olggiid birra, sii geat leat gorron, herven, applikeren, bárgidan, čuoldán, botnjan, lohtán, čuollan, čuohppan, sahen, vuollan, fiilen ja sárgon oassin iežaset beaivválaš doaimmain. “Sámiide lea dáidda gullan beaivválaš eallimii, ášši mii ii earenoamážit namuhuvvo. Duohta álbmotdáidda.”[ii]

Feaskáriin Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis heaŋgájit njeallje málagova, golbma dain leat heŋgejuvvon bálddalaga nu go triptyk. Diet leat 1987 rájes, Áillohačča árra ođđa-áigodagas go son njuohtagođii stuora garraivdnásaš akrylmálagovaid. Málagovat dás šealgájit, málejuvvon máŋggain gerddiin, dárkilis detáljat ja ivdneseaguheamit, eanet go ovdal ja maŋŋil. Dain leat dárkilet ovdanbuktimat dan ektui go dat ekspressiivva idjabeaivvášeanadat árra 1970-logus, dahje dat iskkadeaddji málagovat mat ledje čájáhusas Roavvenjárggas 1975:s. Gieđaid diraideapmi lea seammá go ovdal. Geasseijačuovga ja skábmaáigi leaba dieđusge mielde, meahcceeatnamat ja áhpparaš jávrrit nu go dábálaččat, ja leat máŋga perspektiivva ja komposišuvdnagearddi miehtá bumbolliinniin.

Mun oainnán sámi dáiddalaš ovddasmanniid málagovain; Skuma eanadat, Turi bohccot ja Jåksa dánsugorudat, ja ii unnimusat duodjemáhtolašvuođa ja dan dárkilis niibenjunnesáhcuma maid beakkán duojárat nugo Frankki, Hætta ja Pirak ledje dahkan. Áillohačča njuohtamiin maid leat tekstiila kvalitehtat, nugo minstarat, hearvvat, bihtát, sávnnjit mat leat geamppasit heivehuvvon. Sáhttá dadjat ahte dákko lea ođđa dássi, eará temperatuvra. Stiliserejuvvon hámit maid mii dovdat rumbbuin ja báktedáidagiin čájehuvvojit dego ođđa aggregáhttadiliin ja šaddet áigeguovdilin, measta lávllodettiin dan alit-rukses-fiskes-ruoná latnjii. Vuohki movt hámit leat gilvojuvvon miehtá, bealleoahpis eatnamiin duogábealde, goasii amas, dahká dakkár oaivvahuhtti máŋggadássásašvuođa. Málagovat leat dego távvalat, dahje ikonagovat, main leat čállosat maid ii sáhte lohkat. Muhto sidjiide geaidda lea addon ipmárdus, de leat dárkilis čilgehusat historjjá, vuoiŋŋalašmáilmmi ja dálá birra. Ja dál lea Sápmi, sámevuohta šaddan oruhahttin ja oadjebassan. Sámi našuvdna sáhttá namuhuvvot. Čállosat eai čilgejuvvo, muhto leat áibbas čielgasit duođaštussan historjái ja vuoigatvuhtii sierra historjá álbmogii. Duođaštus nannejuvvo govvagiela ja intensiivavuođa bokte, vuoiŋŋalašvuođain, ja measta almmolaš julggaštusa hámis: Mii gávdnot ja leat gávdnon. Mii leimmet dáppe ovdal lulli kolonisttaid. Mis lea historjá. “Juo dološ romalaččat dihte ahte Sápmi (Lapponia) gávdnui.”[iii] Váikko ollu lea váldon mis eret ja nu ollu lea billistuvvon, de leat mii čállán geađgái. Báktesárgumat daid dánsejeaddji ja rumbodearpi olbmuin Álttá mearragáttis leat 3800 jagi boarrásat[iv] buressivdnádusat min čeardda máttuin.

            Juo, Áillohaš lea várra dovdan iežas gohčohallan, válljejuvvon, rabas ja gárvvis. Sus orru leamen eará ja stuorát projeakta go dat mii mis eará dáiddáriin, projeakta mii lea áiggi, báikki, dihtomielalašvuođa ja áigumuša ektui. Áillohaš šaddá Sámi ođđa njunušdáiddárin ja addá olles álbmogii govaid ja ivnniid, nugo báktesárgumat Álttás várra leat almmustuvvan sutnje oainnáhussan movt sámi servodaga leat vahágahttán. Dieppe báitá Beaivváš mii addá eallinfámu olbmuide ja eatnamiidda, ja čatná min oktii almmiávvosiiguin ja eananvuolážiiguin, mearaiguin, elliiguin, ipmiliiguin ja vuoiŋŋaiguin. Áltárat ja rumbodánsejeaddjit gaskaoapmin. Málagovat leat dego ođđa kárttat ja kártagirji. Ođđa-báktesárgumat[v] sihke čájehit ja duohtandahket dán geografiija, ja leat mielde ráddjeme nuppe láhkai ja luvvet vel eamibávtti. Leat iežamet sámi govat mat čilgejit eará láhkai ja bidjet etnalaš ivnni báktesárgumiidda ja daid šleađuide máilmmiárbelisttus Álttás. Málagovvaráidu 1980-jagiid loahpageahčen ja das maŋŋil, lea maid vearju ja galba ođđalágan sámi dáiddalašvuođa valljodagas. Málagovat ovttastahttet sámiid eará eamiálbmogiiguin máilmmis, san-álbmoga bivdodáhpáhusaid govaiguin báktebiejuin Buorre Doaivva Káhpa lahka, ja dollaeatnanlaččaid ja aborigiinnaid giehtamearkkat bákteseinniin Bahia Yendegaias, Magallanes ja Gariwerdes, Victorias.

Lottit ohpit máhccet ruovttoluotta Áillohačča govain. Go ozan loddegirjjiin mat leat hildus, de in oainne čáhcelottiid mat girdet almmi vuolde málagovas mii lea biisse bálddas Lásságámmis 1975:s, diet main leat alit soadjedolggit, ja ruoná, fiskes ja rukses raddi. Dahje Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis duoid fiskesjuolggagiid main leat šelges bađošdolggit, dahje gudnjalotti mas leat vihtta juolggi muohttagis muhtin ruovttus Romssas. Soaitá mun guolddu siste Saskatoonas muhtomin oidnen sullasačča, dahje iđitguovssu mierkkás 5600 mehtera allodagas Kala Pattharis, muhto in fal Davviriikkaid elliid gaskka. Diet eai leat dego skávhllit mat leat álo dáppe, njukča mii boahtá go ihtet suttit dahje dovtta mii váidalahttin jienain huiká jávrriid nalde giđđaeahkediid. Ii leat hurri, giron, gáranas, bižus dahje hávda. Fertejit leat lottit nieguin dahje oainnáhusain, eará máilmmiin. Lottit eai oro áibbas gullame dán máilbmái go girddašit almmi ja eatnama gaskka. Soitet leat sáttaolbmát, albma eŋgelat ja veahkit. Dahje mávssaheaddji ja guoržžu lottit. Áillohaš muitalii ahte son humadii lottiiguin ja anii iežas leat ráhkisvuođaáibbašeaddji loddi mii liiko beaivvi ovddas, dat čáppa biellocizáš[i] [ii], soahkevuovddi čikŋa ja girkás jietna.

Áillohačča govadagat leat dávjá málejuvvon roavvát ja duokko dákko roamšasat ja fas eará bargguin orru leame hui dárkil. Orru dego háliidivčče ii galgga teknihkalaččat buot buoremus, muhto dego hohpolaš, oahppameahttun – jus duosttalin dadjat – árgabeaivválaš hápmi. Náivistalaš, ovttageardánis stiila. Juoga mii lea vuolgán eará sajis go eurohpalaš dáiddahistorjjás. Dego daguid vuolgga lea ahte galget čađahuvvot ávkkálaččat, leat oassin stuorát áigumušas. Málagovva livččii dego áican dušše, bálggis gullevaš rituálain málaliinniin. Ollu málagovain govadagat mávssahit, nektet čorasteamen, dolastallet olgun. Ja málagovat dego golget miehtá gaskka ja bohccot vudjet sulluide geasseorohagaide. Lieggaseamos govain sáhttá leat álás ja anašit olgun. Galbmaseamos govain ferte leat bures gárvodan. Ráhkisvuohta dáin lea meaddel olmmošlaš gaskavuođaid, dahje ráhkisvuohta juohke diŋgii, buohkaide, visot. Eananeadnái, Máttaráhkkái, Pachamamai, Gaiai, Márjái. Njuoskasii ja goikásii. Merrii. Várrái. Sápmái. Áillohaš čállá vuollái dása. Vuolláičállá Nils-Aslak Valkeapää stuorrát. Čállá vuollái gaskaijabeaivváža ja skierrái. Mehterbeale vuolláičála. Čállá vuollái eatnamiid. Šattuid. Árra vuolláičállagat leat dušše geahppasit čálistuvvon, maŋemusat leat málagovaide ja ávnnasgovaide dárkilit čállon garra rukses ja fiskesruoná neonivdnásaš málain. Soames dain eanemus mearkkašahtti bargguin Áillohačča maŋis leat muhtin skuolffit mat leat ráhkaduvvon duolba geđggiin. Vuosttaš geahčastagas orrot dábálaš geađggit maid lea váris čoaggán, main leat jeahkalat ja tevnnegat. Muhto fáhkkestaga geahčastit geađggit dutnje. Nu go skuolfi láve dahkat. Dielkkut leat dego fiskesoránša jeagil, muhto lea mála mii ealásmahttá geđggiid. “Ná sámi dáidda lea juoga mii manná oktii luondduin, heive ja čuodjá das, ii báze luodda das.”[i] Orru Áillohaš háliida deattuhit dien iežas maŋemus bargguin. Ollu dain sáhtále leahkit dat mat leat; geađggit, čievrrat, fiellobihtát, bihtát maid máđut leat borran. Muhto son lea gal veahá heivehallan ja vuolláičállán. Go mii jurddašit su árra field recording, luonddu- ja birasbáddemat, boazojohtimiin, dollagáttis, beatnagiin, lottiin ja dan áigásaš áicilis govvema logiid jagiid čađa, de sáhttá jurdilit ahte lea oktavuohta ja lahkoneapmi readymade. Eai leat gal čanastagat dáiddahistorjjálaččat dadai ja pop-artii, gos oaidnit dáiddáriid nu go Marcel Duchamp, Raoul Hausmann, Meret Oppenheim, Andy Warhol dahje Claes Oldenburg, mat eai livčče nu vuohkásat davviguovlluid álgoálbmogiid dáidagiin. Namahus objet trouvé (gávdnon ávnnas) lea gal buoret de, dat sisttisdoallá eanet luonddu, muitalusa ja ávdnasa álgo iešvuođa. Doahpagis ii leat nu garra gávpotlaš árvu, sáhttá eanet seahkalas govva ja poehtalaš dahku. Áillohaš juoga láhkai duođašta maid luondu dahká, ja son čájeha oasi das. Ovdamearkkat ahte buot lea okta. Nu lea.

Go leat sámi eanadagas, de boađát Áhkkái, Gállái dahje Áddjái. Don ollet Luossaipmilii, Ceavccageađgái, Bálddesgeađgái, Tjåehkeriii ja Gáldui. Namat ja báikkit muitalit ipmárdusa, ortnega ja rituálaid mat gusket muhtin báikkiide eanadagas. Ahte lea gullevašvuohta gaskal olbmo ja fysalaš birrasiin, ja ahte muhtin báikkit heivejit oaffaruššamiidda, dálkkodemiide dahje eará rituálaide. Soaitá leat ávki oaffaruššat ruđa, čorvoša dahje veahá guolevuoja vai oažžu boazo- dahje guollelihku, dahje buori dálkki go mátkkošta. Ja man njálggat bat ii leat juhkat galbma čázi, sieiva ájačázi?

Báikkit doppe leat mearkan ja vuođđun muitit daid duohta stuora oktavuođaid ja olbmo dehákeahtes saji. Eanadagas leat fámut, sivdnádusat ja ipmilat maid olbmo čalbmi ii oainne. Lea myhtalaš eanadat[i] mii sáhttá čilget movt máilbmi šattai. Muitalus fysalaš dáhpáhusaid birra eará áiggis ja myhtat speadjalastet eatnamis dan mii dáhpáhuvvá nástealmmis.[ii]

Sieidi, sámiid dábálaš namahus bassi báikkiid birra, leat earenoamáš geađgehámit, muhto maiddái eará stuorát ja unnit bálvalusbáikkit čadnon dološ oskui ja noaiddástallamiidda, ja njálmmálaš muitalusaide. Diein báikkiin deaivvadedje gulahallat ja lei gaskaoapmin min ja jámežiid gaskka.[iii] Jus geahččá kárttas, de oaidná báikkiid de go Sieidegieddi, Sieiddirášša ja Sieiddáš feara makkár gielalaš hámiin ja gollostagain miehtá Sámi, nuortan oarjjás, davvin lulás.

Sáhttá geahččat siiddiid dego gutnáleamos sámi bácciin. Diet leat ”ieš alddis” šaddan oassin eanadagas ja ollugiidda lea diein mearkkašupmi. Oaffaruššamat dahket ahte olbmuid oktageardán dagut mannet albmái ja materiála manná eará dimenšuvdnii. Mii bat dáhpáhuvvá biergobihtáin maid váris addá sieidái? Mun maid imaštalan sáhttá go son olmmoš maid leat sieidi, ja sáhttet go siiddiin leat sadji mediain, jurddašuvvon eanadagas ja algoritmmain. Sieiddit leat čadnon gillii ja jurddašuvvon duohtavuhtii.

Čállit vuollái luonddu čálitkeahtes lágaid – eallima lágaid - sáhttá álkit dahkat. Mii vásihit odne biras- ja dálkkádatheahtedili main dušše sáhttit árvidit váikkuhusaid ja movt čuohcá midjiide buohkaide. ”Odne lea máilbmi joavdan nu lahka katastrofa nu ahte lea buorre ágga sivahallat ”ovdánan kultuvrraid” leat stuorámus áittan máilmmi historjjás ”bázahallamii”.”[i] Áillohaš, ja máŋggas suinna, rávveje roasu birra máŋgalot jagi áigi. Álgoálbmot geahčadanhálttiid oktavuođaid ja sorjavašvuođa olbmo ja luonddubirrasa gaskka, leat čuoččuhuvvon, maiddái garra sániiguin ja aktivismmain. Mii gullat oktii. Ii oro ábuheame. Stáhtat, duopmostuolut ja industriija huškkastit beavdái šiehtadusaiguin, lágaiguin ja soahpamušaiguin. ”mu oappát, mu vieljat, dátnai, dáppenai.”[ii] Álgoálbmotjurddašeapmi orru dego romantihkka, čevllohallan ja oktageardán go máilmmi stuorámus industriijat rogget luondduriggodagaid, energiija, vearjjuid, ja ii unnimusat ruhtafápmu, opmodagat, turisma, gárrenmirkko ja dieđut. Mii leat buohkat sorjasat, báidnon, ja šlávat Apple, Google ja Amazon oaivugasválddiin. Mun dávjá jearan alddán movt mii sámit, álgoálbmogin, sáhttit fállat ”gáddju eallinfilosofiija”, mainna lágiin ságat šaddet gustojeaddjin? Álgoálbmogat miehtá máilmmi dorrot beaivválaččat eatnamiid, árvvuid ja boahtteáiggi ovddas. Lea dárbu suodjalussii ja čielggusvuhtii, muhto maiddái dovddastit ahte vuoiŋŋalašvuohta ja dáidda dávjá spiehkasteaba etnopolitihkas. Dovddut mat geavahuvvojit go čuoččuha ovtta álbmoga, ovtta joavkku mas lea oktasaš duogáš ja iešvuohta, sáhttá jorggihit fápmogeavaheapmin, hilgumin ja vuoigatvuođaid rihkkumin. Etnopolitihka geažil biras- ja dálkkádatrahčan, mii lea deháleamos, ja čuohcá midjiide buohkaide, sáhttá šaddat sealggebeallái ja bázahallat. Dákko sáhttá álgoálbmotfilosofiija buktit molssaevttolaš jurddašeami, molssaevttolaš ekonomiija, ja ii unnimusat eará vejolaš eallinovdagovaid, eará nieguid.

Eanni, eannážan almmuheami oktavuođas loahpaha Áillohaš 2001:s iežas goasii golbmalot jagi dáiddalašvuođa dáidagiin girjehámis, artists books. Eanni, eannážan lea máilmmiviidosaš, ja fátmmasta álgoálbmogiid Lulli- ja Davvi-Amerihkás, Ruonáeatnamis, Afrihkás ja Ásias, muhto álgá ja heaitá Sámis Áillohačča govaiguin ja málagovaiguin. Teaksta álgá balvvaid siste, vádjola máilbmái, soabadeaddji, fuomášeaddji, eko-filosofalaš sáhka, nohká Olmmáivákkis, Áhkkávákkis ja Nieidagoržžis, Beaivváža njávkkademiin, Eatnama vuohttumiin.

Beaivvi, áhčážan, almmuhuvvon 1988:s, lea máŋgasii, munnje maid, mearkkašahtti girji ja maiddái sámi oktasaš dovddu oktavuođas. Eanni, eannážan girddaša máilmmi birra ja máilmmi duohtavuođas, muhto Beaivvi, áhčážan jorrá sámis. Girji ovttas govaiguin ja divttaiguin, mánida myhtalaš duohtavuođa, muitalus máttuid birra, máttuid eallima birra ja oktasaš sámi eanadaga. Muittán vuosttašgeardde go oidnen girjji, Lars vilbeali ásodagas, Romssas. Muittán giđđačuovgga Sálašoaivvis, Romssavákkis ja nárvviid ámadajuin, dego luoddanan bákti, eallimis, dálki, suovva gáskán čalmmiid ja viiddis eatnamat. Boares govventeknihkka ja silbasálti deattuha geahčastagaid, liekkasvuođa ja bienaid. Boarráseamos muohtogovat lea 1880-logus ja boares sápmelaččat gehččet árjjalaččat dutnje, dál badjel čuođi jagi maŋŋil. Šaddá dovdu ahte juoga leat massán, lea vássán, iežat ođđaáigásaš A4-eallimis. Diehttelas áibbašat eret ovccis njealji rádjái eallimis ja diein garruduvvon golahemiin go oainnát dan buori, veaiddalis eallima ealu luhtte, johtit, lávus, goađis, iežat siiddas. Rabas čalmmiid bovdejit sii du sisa. Leat joavkkut ja bearrašat, ja oallugiin oainnát dakkár olbmuid sohkahámiid geaiguin leat deaivvadan. Ja vissásit mii leat sogolaččat. Sii geat ovdal johte duoddara ja rittu gaskka, bisánedje min gillái. Áillohaččas lea maiddái su sohka mielde. Geaggánvuomis Stuorranjárgii ja Ittunjárgii. Deike lea son maid njágahan govvaráiddu álddis, maid muohtovuoidi Siw Järbyn lea govven go filbmeje Ofelaš-filmma 1987:s.

Bargu Beaivvi, áhčážan girjjiin ovdanbuktá vuorkáávdnasiid ja dáiddalaš gieđahallama govain mat gávdnojit Davviriikkain, Amerihkás ja Eurohpás. Valljodat duođašta vuđolaš ohcama ja šiehtadallamiid beassat geavahit govaid girjjis. Govvageavaheapmi iešalddis lea maid šiehtadallan singuin geat govveje. Eanas govaid eai leat sápmelaččat váldán, govat leat govvejuvvon etnográfalaš dutkama várás, ja muhtimat leat vel nálledutkama oktavuođas. Muhto Áillohaš gal ii leat ballan muhtin govaid olmmošmeahttun áigumušain; čájehit sápmelaččaid heajut ja bázahallan olmmožin. Lea leamaš deháleabbo čájehit daid historjjálaš dovddastusaid, govaid ja oažžut čoakkáldagaid ruoktot sápmelaččaide, váldit ruovttoluotta árvvolašvuođa ja visuálalaččat muitalit sámi historjjá. Sii leat sáŋgárat, eai fal soađis, muhto olbmot geat barget luonddus ja leat ieš guđet dásis eallimis. Govat leat ieš guđet guovlluin govvejuvvon ja čájehit buot sámi guovlluid: Beahcánis ja Guoládatnjárggas gitta Viesterálii oarjin, Finnmárkkus davvin Trøndelagii ja Herjedalenii lulde. Leat ollu čuolbmás govat, de go govat fáŋggain geat čohkkájit giddagasas Oslos go leat leamaš mielde Guovdageainnu stuimmiin 1852:s, sámit čájáhusain Duiskkas ja Fránskkas, ájáhallajun sámit Ruoŧas, ja daid mihtilmas poastakoarttaid maid vuvde mátkemuitogávppiin. Vel sápmelaš oasseváldin poláramátkkiin ja boazodoalloprojeavttain Amerihkás leat mielde girjjis Beaivvi, áhčážan. Dien ovttastahttojuvvon muitalusas eai leat govat dušše garra eallimis, birgemis, ovttaseallimis, ustitvuođas ja eallinvuorbbis, muhto maiddái sordojuvvon, mii lea bávččas ja álásvuohta dalle go govvejuvvo. Nie lea girji jur luvvejeaddji, beasti dálááigásaš dáidda. Orru ahte girji diktá ámadajuid, rupmašiid ja ealuid geahpidahttit dien historjjálaš noađi.

Boazu manná pearpmas perbmii, njuolgut eallinvuohkin, fápmun ja myhtalaš eallin. Boazu addá bierggu, mielkki, duolji, dávttiid, siskilušaid ja čorvošiid, ja lea fievru. Boazu lea várreorohagain, hámiin ja lihkastagaiguin luonddus leamaš govvan movt davvin duháhiid jagiid leat birgen. Beaivvi, áhčážan girjjis diktá Áillohaš bohcco addit divttaide girjji hámi. [iii] [iv] Ruovgi bohccot mannet dego rávdnji teavstta miehtá. Go Eanni, eannážan girjjis lea máilmmiviidosaš ja ekologalaš vuođđofáddá, de lea baicca Beaivvi, áhčážan eanet mytologalaš. Mii gullat bohccuid ja lottiid, muhto maiddái máttuid čurvot agálaš, myhtalaš doloža, niehkoáigi, rumboáigi. Diet guokte girjji gullába oktii, oktasaš fáddá. Sápmi lea máilmmis, máilbmi lea Sámis. Mii fertet gávdnat movt sáhttit ovttavásttolaččat.

Sáhttá čuoččuhit ahte Beaivvi, áhčážan lea sámi nášunálehpos[v] ráhkisvuođain ja deattuin dološ, máttuin, oktavuođain, rámisvuođain ja sáŋgárvuoiŋŋaiguin maid lohkat girjjis. Leat gal sápmelaččat Beaivváža mánát, muhto Beaivvi, áhčážan ehpalašvuođa doaivvun mun gávdnat mii dan ovttaskasolbmo čáppavuođas – oassin luonddus. Áillohaš atná máhcadeaddji geahčadanháltti mii dahká ahte ii oro jaska, dan mii lea viimmat, dan mii lea álgoálgosaš. Dat lea ekologiija, dálkkas kultuvrralaš buorrendoallama vuostá mii lea fákteme viidát. Girjji loahppa lea dego álgu, fysalaš historjá eanadagas mas leat sieiddit, riegádeapmi, jápmin, rumbu, geađgi ja olmmoš.

Geir Tore Holm (f. 1966) lea sámi govvadáiddár ja kuráhtor, Olmáivákkis eret, dál orru ja bargá Ringstad dálus, Skiptvet.

Artikkelen ble først publisert i  katalogen "Nils-Aslak Valkeapää / Áillohaš", Henie Onstad kunstsenter og Nord-Norsk kunstmuseum (2020).