(...) Muhto mu stuorra illun lean fuomášan ahte sámi nuorat – geat eai leat menddo dárui-, ruoŧai- dahje suomaiduvvan – sii atnet sámi kultuvrra hui árvvus. Oahppu leamáš ávkin, dat lea hui čielggas.
Seammás leat nuorat oahppan atnit seammá vearjjuid go stuorraservodat lea dahkan. Mus lea čielga dovdu ahte sii eai garvve geavaheames garraset giela, nugo eanetlogus leat oahppan. Gii diđeš máŋggaid čuohtejagiid lohpádusaid maŋŋil... Sápmelaččaid hárrái Davviriikkat doivot álkkes vuoittu vuoitit almmá dagakeahttá maidige. Áigi ja oahpahus dagaha dasto ahte eai gávdno šat sápmelaččat boahtteáiggis. Erenoamážit radio ja TV buktá máilmmi juohke čihkii, lassin yeah yeah mii čuodjá juohke áidna jukebovssas ja ádjá eret lu-lu-lu.
Ovdánan riikkat čađahit álbmotduššadeamiset vajáldattedettiin ovddeš áiggiid lohpádusaid, seammás go basset gieđaideaset. Ii dáidde leat vuoiggalaš hupmat álbmotduššademiid birra, muhto manin galgá dan gohčodit go primitiivva álbmot siviliserejuvvo ja oahpahuvvo eallit dego eará nai olbmot?
Muhto go dán čálán, de báitá beaivváš Beattehis, giđđa lea boahtime, ja rattis vizarda biellocizáš doaivvudettiin beaivvadagaid, čuovgasa ja ahte eallin eallá.
Álbmot mii ii jáhke ahte lea álbmot, dat ii leat álbmot.
Soaitá boahtit veaháš vuorddekeahttá, muhto dovddan veaháš ahkida go dál dagan earrodearvuođaid dinguin. Hálidan dušše sávvat didjiide sielu ráfi ja dearvvuođa. Giitu oassálastimis.
Jorgaluvvon sámegillii ođđadárogiel girjeteavstta vuođul (veaháš heivehuvvon),
Pax lágádus 1978.