Lea dego juoga Californian go oaidná dien akto viesu šleađus. Neaktá hui sierra láganin, ja dan lea maid diet viessu – galgá bures dahkat beassat hukset gáddeguoraide odne. Seammás čájeha Lásságámmi olmmošlaš árvvasvuođa.
Diet smávva dáiddárviessu Ivgubađas lea suoma rádjefákta ja iešoahppan arkiteakta Eino Jokinen, Raatamas eret, tevdnen, searválaga Áillohaččain. Jokinen lea muitalan ahte bargu tevdnet ja hábmet vistti lei áddjás bargu mainna ádjánii máŋga jagi, ja sudnos lei hui lagas ustitvuohta, maid maiddái projeakta duođašta. Lea viessu mas bures oaidná ahte viessoeaiggát ja arkiteakta leaba leamaš oalle ovtta oaivilis projeavtta áigumušain ja višuvnnain.
Lásságámmi fállá luksusa, lea gal rievtti mielde eaŋkil ja árgabeaivválaš: California Beach deaivvada roavva fielluiguin olggobealde, birranastá jienaiguin. Stuora, roavva suoma dimbarat birastit eaŋkilis hilduid ja stuora lásiid. Vuolit gearddis lea viesus sierra ossodat mas lea bassaladdanlatnja, riššu, sávdnji ja oaidná vel miehtá vuona. Diet vuostálasvuođat gaskal ođđaáigásaš ja eksklusiiva, seammás go buktá ovdan dan spártalaš, áibbas eaŋkilis ja árbevirolačča, lea dego vistti vuoigŋa.
Lásságámmi sáhttá geahččat Gesamtkunstwerkan, dien áigásaš dáidda: mainna lágiin jietna gullo lanjas, govat ja luonddu ávdnasat maid Áillohaš čokkii alcces. Visti lea Áillohaš. Ii dušše go guoská dasa mii lea assás olgoseinniid siskkobealde: viessu lea čadnon báikái ja lundui. Juste dáppe ožžot mearralottit biekka sojiid vuollái, ja juste dáppe álgá Sámi buot čábbámus gárgu mii manná moadde kilomehtera davás Ivguvuona. Dás lea dušše guokte diimmu vuodjit su ruovttubáikái – duoddarii – suoma bealde. Diet gaska rittus nannámii lea seamma maid Áillohaš ja su bearaš atne iežaset ruoktun. Lásságámmi lea mátkki geažis.
Dien hirbmat fiinna viessosaji skeŋkii Omasvuona suohkan Áillohažžii ja das lei sadji gámmii šleađu nalde. Muitaluvvo ahte Áillohaš lávii čohkohallat juste dákko dán earenoamáš báikkis ja viežžat fámuid go oaidná lottiid ja dálkki. Soaitá su ruoktu lei dáppe, juo ovdal go viessu huksejuvvui?
Lea álki oaidnit hámis makkár viessu lea; lossat ja stargat, čuvges ránes betoŋŋavuođđu. Jorba hápmi mas lea ceakko latnja gasku mii cuoigu bajás, muhto seammás vássán áigái, sámi dološ arkitektuvrii. Ikunalaš lávvu ja gámme mas lea dollagáddi guovddážis, oaidná maid Áillohačča dáidagiin dávjá. Viesu hápmi neaktá geahppaset go geahččá verándas mii birasta viesu, juogalágan ceaggás, seakka cakkit dollet veránda. Giddejuvvon báktái, ieš guđet allodagas, main leat čuovggat ja loddebeasit. Guhkes, nanu muorrastealli doalvu min fiervvás ja bajás olgouvssa lusa. Diet lossa suoma dimbarat leat cehkkojuvvon vuohkkasit guđa nanu olgoseaidnin. Gámmes mii lea šleađu nalde, das lea su iežas hápmi.
Moai manne vissui. Letne uvssas, mii lea seamma go uvssot, gokko manat sisa lávvui dahje goahtái. Guokte gassa dimbara bures mehter guhku, ceaggába vuovdnát goabbat bealde ”uvssoha”. Duolba bajágežiin bisohallet “oaivvit”, jahkelanjat munno guvlui. Diet leaba báccit Beaivi, áhčážan ja Eanni, eannážan geat uvssas sávvaba bures boahtima. Geađgeláhtti mii lea ceahkáža vuollelis lea liekkas ja lanjat rahpasat. Gurutgieđa bealde oaidnit dan hirbmat čáppa luonddu dan golmma bargolanjas; okta juoigamii, nubbi poesiijii ja goalmmádis lea bassanálddis ja geađgeláhtti mas sáhttá bargat roavvaset ávdnasiiguin. Olgeš bealde: boares beahcevuovdi oidnoda girjerádjosis mii lea veahá sierra, girjehilduin lea girječoakkáldat mii muitala ahte lei dáiddár gii lei árbevirolaš, muhto maiddái máilmmiborgár. Njuolgut ovddos: árran. Viesu tevnnegis leat dievva njuolat, logut ja giehtačállon notáhtat suomagillii. Gaskkamus lanjas lea dušše tevdnejuvvon okta váibmu. Midjiide geat leat romantihkkárat, lea hui čielggas ahte diet latnja lea váimmus, ieš viesu váibmu. Dás ceaggá biise mii lea muvrejuvvon lunddolaš geđggiiguin, guokte suomuora meaddel ja gitta reahpenráigái, viesu alimus oassi, doppe lea geailohámat lásedáhkki mii rahpá lanja almmi ja guovssahasa vuostá.
Biise lea loddevárri. Bajimusas lea rievssat ja unna gobážis leat monit, čorpma sturrosaš, jorba geađggážat. Biise lea máid ”valkeapää” – čuvgesvuovttat oaivi. Bajimusas ráđđe duolba, vilges geađgi. Lásságámmi vuosttaš ássi maŋis leat mihtilmas luottat, earát geažuhit gii Áillohaš lei. Šaddá dovdu ahte almma han son ain lea dáppe, beahcebárkkus girjehilduin, muorrabácciin maidda lea vuollan ámadajuid ja majestehtalaš čorvviin, ahte son lea dáppe čiegas goasii juohke lanjas. Áillohaš lei várra romantihkkár, ja várra ferte gamus leat romantihkalaš jus áigu ollislaččat vásihit viesu.
Guhkedáleš seakka čuovggat, veaikkis dahkkon, heaŋgájit dáhkis duokkot dákko seakka gehtegiin juohke lanjas. Eino Jokinen lea tevdnen ja duddjon gieđaiguin daid. Ii dušše romantihkka, muhto oaidnit maiddái bienaid, ferte doaivut soai dušše mojohalaiga. Dego dalle go sevnnjodettiin cahkkeha čuovggaid. Šaddá rukses čuovga, šaddá rukses veaikeivnnat čuovga olles ásodahkii go lea sevnnjodan. Maiddái reahpenráiggi oaidná go lea olggobealde. Diet guđačiegat viessu ceaggá dego livčče lávvomuoraid ceggen. Ihkku, olggobealde Lásságámmi, de báitet rukses ja ruoná čuovggat siste. Dego earenoamáš stoahkan sámi ivnniiguin basadanlanja diillain, siskkobealde hivssetuvssa, vel sihkaldagat ja bivttascivcconat leat ruoksadat, ruonát, fiskadat ja alihat.
Jietnarusttet lea biddjon nu ahte gullo juohke lanjas. Vel sávnnjis sáhtát guldalit! Buot musihka maid Áillohaš lea ráhkadan, gávdná doppe, ja go bidjat čuodjat Eanan, Eallima Eadni, de mii vuolgit Áillohačča fárrui su lundui, sihke loddejienaid, lávluma ja luođi bokte ja Lásságámmi iežas jietnahámi bokte mii seahkana musihkkii. Dain stuora lásiin leat golbma assás gearddi, muhto aŋkke orru dego olgu livčče siste. Giehtaáidi veránda birra lea ásat ja bárut diškot, ja suovvabohccis šuvvá biegga. Guldalit skearru Eanni, Eannážan Lásságámmis šaddá dego guldalit Lásságámmi.
Mii lea sámi arkitektuvra? Okta vuohki movt ipmirdit sámi arkitektuvrra, lea hámi ja tektonihka bokte, mas olgguldas ja hápmi doalvvuha ipmárdusa árbevirolaš sámi kultuvrii ja dainna lágiin dahká dan sámi arkitektuvran. Eará vuohki, ja mii ii nu čujut áibbašeapmái ovdalažžii ipmirdit dien doahpaga, lea geavaheami bokte: Lea dadjat ahte buot arkitektuvra mas lea sámi ulbmil – sámit geavahit – lea sámi arkitektuvra.
Soaitá Lásságámmi tektonihkka lea sámi arkitektuvra, govastagaid ja geavaheami áigumuša bokte. Muhto soaitá go viessu nákce oamastit sámi dološ oskku, lea dat mii eanemus dagaha ahte das lea sámi arkitektuvra. Lanjaid ortnega ja hábmema bokte arkitektuvra muittuha min árbevieruid ja muitalusaid mat doalvvuhit min áigái ovdal risttalašvuođa ja sámi ávusipmárdussii.
Lásságámmis lea váibmoláđisvuohta mii vuolgá sámi árbevirolaš máilmmigovas mas leat golbma máilmmi: okta eananvuoláš máilbmi jámehiidda, okta almmimáilbmi ipmiliidda ja okta máilbmi gaskkas mii lea buot geain lea heagga. Dieid gaskka, bajás-vulos oktavuohta mii čatná dien golbma máilmmi oktii. Lásságámmis oaidnit dien bajás-vulos oktavuođa árrana bokte reahpenráigái mii doalvvuha geahčastaga eret dolas almmiguvlui, balvvaide, násttiide ja guovssahassii. Diet lea vuogas baiki, sihke čuovgat ja liekkas. Diet čatná olbmuid vuoigŋamáilbmái. Seammás lea árran hui guovddáš deaivvadanbáiki: Lásságámmi váibmu.
“Mii sáhttit mannat máilbmái čorpmaiguin”, dajai muhtin jierbmás nisu oktii, ja čárvvui čorpma nu ahte giehtadeahkit čavge. ”Dahje mii sáhttit rahpat čorpmaid”, dajai son ja rabai čorpma ja čájehii giehtaloabuid: ”Ja nie váldit vuostá máilmmi”. Nie válddii Lásságámmi munno vuostá.
Rabas giehtaloabuiguin sávvá Áillohaš midjiide bures boahtima Lásságámmii, su máilbmái, vissui mii lei su dan botta go elii, muhto man son háliidii galgá hoidejuvvo rabas orrunbáikin čeahpes dáiddáriidda ja dutkiide geat barget sámi ja álgoálbmotfilosofalaš projeavttaiguin.
Giitu. Nie álget ja loahpahuvvojit goasii buot dearvuođat dain ollu čálliin, dáiddáriin, dutkiin ja musihkkáriin geat buohkat guossegirjái dovddastit hirbmat giitevašvuođa. Son gal jovgui diehko, musihkkár gii orui doppe vahku giđđadálvvi. Golbma beaivvi orui son doppe ja čálii musihka ovdal go fertii suotnjat láseráigge olggos ja goaivut muohttaga eret olgouvssa ovddas.
Geavaheami bokte fuobmá arkitektuvrra ja lanjaid dego ođđasit. Mii boahtit sisa, oažžut oasi Áillohačča historjái, leahkit su dáidagiiguin, oahpásmuvvat su ustibiiguin. Seammás hástá viessu ráhkadit ođđa muitalusaid, movttiidahttá ráhkadit ođđa dáidaga, rasttildit eanet rájiid, ja joatkit vánddardit reaŋgga bálgáid mielde čalmmustahttit sámiid ja sin vuoigatvuođaid. Dieinna lágiin eai leat diet guokte giehtaloabu áibbas riekta. Eanet riekta lea ahte nubbi giehta čavge čorpma ja bajiduvvo. Áillohaš sávvá buriin mielain midjiide bures boahtima iežas ruktui, seammás mii diehtit go ollet dohko, ahte mii leat mielde rahčame oainnusin dahkat sámevuođa. Dieinna lágiin lea Lásságámmi ain huksejuvvome. Nie fievrriduvvo Áillohačča vuđolaš bargu hukset sámi vuođđoráhkadusa viidáset.
Om artikkelforfatterne
Joar Nango (f. 1979) lea sámi-norgga arkiteakta ja dáiddár, orru Romssas.
Astrid Fadnes (f. ) lea arkiteakta ja čalli.
Artikkelen ble først publisert i katalogen "Nils-Aslak Valkeapää / Áillohaš", Henie Onstad kunstsenter og Nord-Norsk kunstmuseum (2020)
Alle foto: Ingrid Fadnes